Salaisen Maan syväpsykologiaa

Salaisen Maan kokemuksellista näkemystä, suhteutettuna C. Jungin teoriaan:

1. Itse on moniulotteinen Minuus, joka sisältää monia kerroksia, joita emme tiedosta. Itse on kuin kerroskakkuvadissa oleva otinvarsi, ja sen ¨lautaskerrokset¨ puolestaan ovat enemmän tai vähemmän tiedostettuja. Ylimpänä kerroksissa on ydinminä, joka edustaa suurinta valon määrää Itsessämme. Ydinminän ilmenemismuoto on puhdas rakkaus. Muissa kerroksissa sijaitsevat mm. kosminen taso ja maallinen Itse, kaikki se ¨hyvä¨, mitä tahdomme olla. Itseen liittyy persoonallinen osa ja kollektiivinen osa, jossa voimme tuntea syvää yhteenkuuluvuutta esim. sielunkumppanien tai kosmisten ystävien kanssa. Tähän kollektiiviseen osaan kuuluvat myös valoon sulautumisen kokemukset yksin tai yhdessä ihmisten tai luomakunnan kanssa. Shamaanisessa traditiossa tämä osa lienee ns. Ylinen.

2. Varjo on kielletty osa itsessämme, jota inhoamme ja vihaamme muissa. Emme halua nähdä tätä osaa minuudessa, joten ärsyynnymme ja tuomitsemme sen toisissa. Minä on ¨hyvä¨ ja joku toinen ¨paha¨. Ulkoistamme omat keskeneräisyytemme ympäröiviin ihmisiin. Todellisuudessa hyvän ja pahan välinen taistelu sijaitsee sisimmässämme, ja parasta valotyötä teemme, kun valaisemme itsessämme tutkimattomia kohtia ja lähestymme sisäistä tasapainoa. Varjoa ovat siis mm. käsittelemättömät traumat tästä elämästä, jotka voidaan toisinaan kohdata myös menneiden elämien vertauskuvallisuuden kautta. Jos ummistamme silmämme varjolta, olemme sokeita, ja alamme ruokkia vääristynyttä egoa tavalla tai toiselle. Kollektiivinen varjo edustaa luomakunnan pimeää puolta ja syvissä selvänäköisissä kokemuksissa on myös mahdollista puhdistaa tätä aluetta omalta osaltaan ja osana karmallista kiertokulkua. Shamanistisessa traditiossa ns. Alinen, eli alitajuinen osa minuuttamme ja maailmaa.

3.Anima, sisäinen feminiinisyys. Miehellä oma äiti ja naissuhteet muodostavat tätä kuvaa voimakkaasti sillä tasolla, joka voidaan tiedostaa. Kun tämä saadaan puhdistettua vääristymistä ja traumoista myös karmallisessa mielessä eli ns. pinnallisesta rakkauskäsityksestä, löytyy sisältä todellinen sisäinen feminiinisyys, joka edustaa omaa sisäistä jumalallista naisprinsiippiä eikä ole sidoksissa ulkoisiin ihmissuhteisiin ja toimintamalleihin. Yleensä sisäinen feminiininen puoli löytyy miehestä fyysisesti ensin vasemmalta puolelta kehoa, ja syvempi, aitoa Itseä edustava feminiinisyys oikealta puolelta kehoa. Myös naisella ovat nämä vastaavat sisäiset naiskuvat kehossa: ulkoisiin malleihin pohjautuva naiskuva ja syvä, sisäinen jumalatar – nainen. Myös naisella nämä mallit sijoittuvat usein samoin päin energiakehossa, tosin poikkeuksia löytyy sekä miehillä että naisilla, koska joskus ulkoiset roolimallit edustavat ristiriitaista käytöstä (esim. hallitseva äiti tai vaimo löytyy kehon oikealta puolelta).

4. Animus, sisäinen maskuliinisuus. Naisella oma isä ja miessuhteet muodostavat tätä kuvaa ensimmäisellä tasolla. Se sisältää siis asiat ja oletukset siitä, miten miehiä tulee kohdella ja miten miehet kohtelevat minua. Myös tässä olemuspuolessa on tärkeää tiedostaminen, eheyttäminen ja sisäinen traumankäsittely, jotta henkilö löytää elämässään tasapainoisuuden ja terveen voimankäyttömallin suhteessa itseensä ja ympäröivään maailmaan. Yleensä maskuliininen vaikutus löytyy naisesta kehon oikealta puolelta (ilmenee esim. fyysisinä vaivoina), mutta todellinen sisäinen maskuliininen minuus sijaitsee syvemmällä vasemmalla puolella naiseuden kerroksen alla. Nainen ei siis voi löytää todellista sisäistä, tervettä miestään ja tasapainoaan ennen kuin on puhdistanut naiseuden mallinsa ja löytänyt sisäisen jumalattarensa. Vasta sitten löytyy sisäinen jumaluus, ja maskuliinisen ja feminiinisen välinen tasapaino ja syvä sisäinen yhteenkuuluvaisuus. Tämä tarkoittaa niin sisäisesti kuin ulkoisesti: Vasta kun olemme ehjiä, vedämme puoleemme ehjiä ihmissuhteita. Sama pätee myös miehissä: Vasta piilotetun maskuliinisen voiman löytymisen kautta löytyy tie syvään sisäiseen feminiinisyyteen, joka avaa sydämen ilmentämään kypsästi rakkautta monilla tasoilla.

5. Persoona, itsestämme julkisesti antama kuva ja toimintamallit. Ego, tai ulkoinen kuori sisältää sekä myönteisinä että kielteisinä koettavia asioita: Pahimmillaan ego ilmenee mahtailuna ja itsensä yliarvostamisena suhteessa muihin joko suoraan, mikä on helppo havaita (esim.kerskailu ja kilpailuhenkisyys) tai piilotettuna, joka on hyvinkin kätkettyä (ns.spirituaalinen ego). Silloin ulkoinen puoli on noussut pinnalle estämään itsetuntemusta ja toisinaan hyvinkin tuskallisten traumojen käsittelemistä. Kaikkia traumoja emme edes muista. Myönteisenä persoona tai ego on ¨sielun ajoneuvo¨, jonka avulla voimme suorittaa elämäntehtäväämme ja opetella elämään hyvää, onnellista elämää. Nöyryys lienee tärkein mittatikku sille, onko persoon hallussa vai hallitseeko ego ulkoisilla asioilla, tavaroilla ja maneerimaisilla käytösmalleilla toimintaa. Joskus joudumme myös pohtimaan, onko nöyryys aitoa vai opeteltu keino hallita ympäristöä. - Sydän tietää, mistä on kyse. Yksi ihmiselämän asioista jonka kanssa on oltava koko ajan vahvana: Persoona on hyvä renki, mutta huono isäntä.